Henkinen ihmiskuva esiin!

Huomenna alkaa steinerpedagogiikan superviikko.

Ensin puhutaan steinerpedagogiikasta kasvatusalan Educa-messuilla Messukeskuksessa kaksi päivää Steinerkasvatuksen liiton ständillä 6r46, Tervetuloa!

Päivystävät pedagogit valmiina keskustelemaan myös
steinerpedagogiikasta ja henkisestä ihmiskuvasta
Educa-messuilla 27.-28.1.2017

Sitten alkaakin valmistautuminen Talviseminaariin, jonne on nyt ilmoittautunut yli 260 osallistujaa!

Henkinen ihmiskuva ei ole puheenaiheena ihan jokapäiväinen ja helppo. Asian pohdiskelulle ja ajattelulle pitää olla aikaa. Mutta ei aiheesta puhumista kannata pelätä! Kyllä asiasta voi puhua lyhyestikin! Odotan kovasti keskusteluja niin nyt alkavilla messuilla kuin Talviseminaarissakin. Oivaltamisen iloa ja uusia ituja omille pohdinnoille.

Löysin sattumalta vanhan Steinerkasvatus-lehden artikkelin vuodelta 2008, jossa haastateltiin Pekka Haavistoa. Pekkakin sen sanoo:

”Tärkeää steinerkoulussa on ihmisen näkeminen henkisenä olentona ja sen tunnustaminen, että henkinen todellisuus on yhtä totta kuin materiaalinenkin. Hienoa on myös käsitys ihmisen omaan luovuuteen ja kasvuun perustuvasta opetustavasta.”

Pekka Haavisto, Kuva Steinerkasvatuslehdestä 2/2008

Helena sekä STEINERKOULUN JA ANTROPOSOFIAN SUHDE

Tämä on kysymys joka mietityttää monia: mikä suhde steinerkoululla ja antroposofialla oikein onkaan? Helena Sandellin työryhmässä otetaan härkää sarvista ja nostetaan kissa pöydälle.
Tässä Helena vastaa kolmeen kysymykseemme:

1. Mitä kasvatuksen henkinen ulottuvuus merkitsee sinulle?

Minulle kasvatusta ei ole ilman henkistä ulottuvuutta. Antroposofinen ihmiskäsitys, jonka mukaan ihmisessä on fyysisen ja sielullisen ulottuvuuden lisäksi henkinen taso, on minulle kaiken kasvatuksen peruskivi. Jokainen lapsi tulee tähän meidän maalliseen maailmaamme kantaen omaa ainutlaatuista minuuttaan. Jokaisella yksilöllä on myös takataskussaan oma tehtävänsä, jota hän on tänne tullut, mahdollisuuksiensa mukaan, toteuttamaan. Me kasvattajat yritämme auttaa ja tukea häntä omalla minuuden tiellään ja yritämme myös ymmärtää häntä hänen pyrkiessään toteuttamaan omaa tehtäväänsä.

Tämä kasvatustehtävä toteutetaan aivan tavallisessa arjessa. Oppiaineet, opetusmenetelmät, kollegoiden kanssa työskentely sekä kasvattajan itsekasvatus ovat välineitä, joilla me pyrimme kasvattamaan lapsia eri ikävaiheissa.

2. Mikä suhde sinulla on oman ryhmäsi aiheeseen?

Minulle antroposofia on elämän ravinto sekä työssäni että vapaa-ajalla. Antroposofia on maa, jolla seison ja steinerpedagogiikka työ joka inspiroi minua.

3. Mitä sinun työ- / taideryhmääsi osallistuva voi odottaa?

Vapaata, tilaa antavaa keskustelua. Aktiivista kuuntelua. Osallistavia työskentelymenetelmiä. Yhdessä tekemisen meininkiä.

Helena Sandell
Luokanopettaja (Rudolf Steiner Skolan i Helsingfors). Valittiin juuri uudeksi Steinerkasvatuksen liiton puheenjohtajaksi seuraavalle nelivuotiskaudelle, toimii lisäksi Suomen antroposofisessa Liitossa sekä Snellman-korkeakoulun kannatusyhdistyksessä. Helena edustaa Suomen steinerkoululiikettä International Forum for Waldorf/Steiner Education ryhmässä, joka on Goetheanumin pedagogisen osaston alainen työryhmä. Kolmen steinerkoulun käyneen, jo kotoa maailmalle lentäneen lapsen äiti, intohimoinen puutarhaviljelijä ja monimuotoinen liikkuja.

Lehterit täyttyy!

Tänään on viimeinen päivä ilmoittautua ennakkohinnalla talviseminaariin!

Ja kuulkaa! Niin on lista pidentynyt tänään, että! Nyt ilmoittautuneita seminaarivieraita on 150! lämpimästi tervetuloa kaikille! Vielä on kuitenkin hyvin tilaa salissa ja työryhmissä...

Seminaarin aikana Helsingin Rudolf Steiner -koulun aulassa on monenlaista muutakin menossa.
Basaarissa on kirjoja ja kaikkea muutakin ihanaa myynnissä. Sana on vapaa viestiseinillä eri puolilla koulua. Infotiskiltä saat apua kaikkiin käytännön ongelmiin. Pianoa saa soittaa. Kohtauspaikassa löydät vanhat ja uudet kaverit.

Lauantai-iltana seminaarivieraita hellitään eurytmiaesityksellä. Aurinkoryhmän esitys "Kun maa kumisee" johdattelee katsojat saamelaisrunoilija Nils-Aslak Valkeapään runojen, Teemu Kupiaisen musiikin ja Rudolf Steinerin koreografioiden maailmaan.

Ainutlaatuinen esitys! Kannattaa tulla katsomaan! Esitys alkaa klo 18. Seminaarilipulla ilmainen sisäänpääsy, muuten liput 20€.

Niin, että huomisesta asti lippujen hinnat ovat sitten seuraavanlaiset:

100 € seminaari

105 € seminaari + perjantain luento opettajille

60 € perjantain luento opettajille 70 € opiskelijat (pe-su)

Laura ja Anna sekä AIKUISEN ITSEKASVATUS

Laura ja Anna tarttuvat talviseminaarissa härkää sarvista... siis tarkoitan haastavaan aiheeseen! Aikuisen itsekasvatus! Siinä aihetta meille jokaiselle! Muuten - ryhmä voidaan toteuttaa myös kaksikielisenä (suomi-ruotsi), jos osallistujat niin toivovat. Nyt Laura ja Anna vastaavat vuorollaan kolmeen kysymykseemme.

Laura Aarnio-Friman,

1. Mitä kasvatuksen henkinen ulottuvuus merkitsee sinulle?
Juuri henkinen ulottuvuus tekee kasvatuksen elämänarvoituksia pursuavaksi "puutarhurin työksi" ja haastaa minut aina uudelleen mitä yllättävimpien kasvien edessä peruskysymysten ääreen; kuinka hoidan tätä kasvia parhaalla mahdollisella tavalla?

2. Mikä suhde sinulla on oman ryhmäsi aiheeseen?
Olen ikuisen itsekasvatuksen tiellä, kuten me kaikki. "Harrastan" itsekasvatusta äitinä, vaimona, opettajana, kollegana jne ja toimin myös Henkisen Korkeakoulun vastuuhenkilönä Tammisaaressa.


3. Mitä sinun työryhmääsi osallistuva voi odottaa?
Toivon että ryhmään osallistuneet saavat yhteisistä keskusteluista innostusta, rohkeutta ja inspiraatiota lähteä uusin ideoin toteuttamaan itsekasvatusta omalla tavallaan!

Laura Aarnio-Friman 

Luokanopetta (Mikaelskolan) Tammisaaressa, kuvaamataidon aineenopettaja (luokilla 1-9), vieraileva opettaja Snellman-korkeakoulussa. Hengentieteellisen korkeakoulun vastuuhenkilö Tammisaaressa. Kolmen aikuisen lapsen äiti. Lauran sydäntä lähellä ovat metsälenkit koiran kanssa, saaristo ja mehiläiset.

Anna Luotonen, 

1. Mitä kasvatuksen henkinen ulottuvuus merkitsee sinulle?

Kasvatuksen henkinen ulottuvuus on lähtökohta ja jatkuva inspiraation lähde työlleni. Juuri se sai minut aikoinaan ryhtymään opettajaksi. Kasvatuksen henkinen ulottuvuus tarkoittaa minulle sitä, että olen jatkuvalla opiskelun tiellä, Kun opetan, opin itse. Oppilaani ovat olleet parhaita opettajiani.


2. Mikä suhde sinulla on oman ryhmäsi aiheeseen? 

Itsekasvatus tarkoittaa minulle ennen muuta omaksi itsekseen kasvamista. Sen lähtökohtana ei voi mielestäni olla itsen pakottaminen jonkunlaisen malli-ihmisen mittaan, vaan se on kasvamista siksi mikä meissä mahdollisuutena elää. Itsekasvatuksessa näen kaksi puolta, joiden pitäisi ihannetapauksessa olla tasapainossa.Toisaalta voin omasta vapaasta aloitteestani käsin tehdä erilaisia harjoituksia, toisaalta taas minun täytyy olla avoin sille, mikä tulee minua vastaan ympäröivästä maailmasta, toisten ihmisten taholta. Itsekasvatus, itsekseen kasvaminen on hirvittävän vaikeaa. Emme useinkaan voi suoraan muuntaa huonoja ominaisuuksiamme hyviksi, vaikka kuinka haluaisimme. Rudolf Steinerin ohella paras oppaani tällä hankalalla tiellä on ollut unkarilainen antroposofi Georg Kuhlewind.


3. Mitä sinun työryhmääsi osallistuva voi odottaa? 

Toivon, että voisimme käydä avoimia ja rohkeita keskusteluja ja tehdä mahdollisesti joitakin harjoituksia. Olisi upeaa jos osallistujat uskaltautuisivat jakamaan omia kokemuksiaan!

Anna Luotonen 

Yläasteen eurytmianopettaja Tammisaaren Mikaelskolanista. Opettaa myös musiikkia ja toimii koulun erityisopettajana. Kaksi aikuista steinerkoulun käynyttä tytärtä. Annan vapaa-ajan rakkain harrastus on musiikki, soittaa viulua ja laulaa.

Eeva ja DIALOGI LUKIOSSA

Eeva Raunela tulee talviseminaariin dialogi mielessään. Aihetta hän on pyöritellyt mielessään ja käytännössään jo vuosia. Eevan kirjoituksia voi lukea lisää myös hänen omasta blogistaan, Luovan ajattelun lukio. Tässä Eevan vastaukset kolmeen kysymykseemme:

1. Mitä kasvatuksen henkinen ulottuvuus merkitsee sinulle? 

Kasvatuksen henkinen ulottuvuus merkitsee minulle konkreettisia esimerkkejä, rautalangasta vääntämistä ja dialogin avulla oppilaan omien kokemusten liittämistä opittaviin asioihin. Steinerin (1995, 94) mukaan ei ole parempaa metodia työntää lapsia kohti materialismia kuin antaa abstrakteja ohjeita; henkinen tapa opettaa on opettaa konkreettisten esimerkkien kautta, kun muistaa tuoda sielun laadut (tahto, tunne, ajattelu) ja hengen näihin konkreettisiin esimerkkeihin. Dialoginen opetus on askel koko sielunalueen kehittämiseen lukio-opetuksessa. Luovan ajattelun taito kehittyy muun muassa dialogin avulla. Tasa-arvoisessa ihmissuhteessa, jossa on mahdollista kehittyä ihmisenä ja oppia toiselta ihmiseltä, dialogi kehittää niin tahtoa, tunnetta kuin ajattelua. Tällaisessa dialogissa kehittyvät myös ihmisen tahtoon, tunteeseen ja ajatteluun liittyvät arvot sekä kokemukset elämän merkityksellisyydestä ja ihmisenä olemisesta (Bekman 2009, 33, 35). Vaikka steinerkoulun lukio-opetuksessa pääpaino siis onkin ajattelun kehittymisessä, kaksi muuta sielunaluetta kulkevat tiiviisti mukana dialogisessa opetuksessa. Ilman kuulluksi tulemisen tunnetta ei synny tahtoa keskustella. Ilman tahtoa kuunnella ja keskustella ei synny tilannetta, jossa opiskelijat voisivat suhteuttaa omia kokemuksiaan toistensa kokemuksiin ja näin muodostaa uusia näkökulmia ja käsityksiä keskusteltavista ilmiöistä sekä itsestä osana ilmiöitä. Tietoisen keskustelun avulla ihminen hoitaa kaikkia sielunalueitaan (Bekman 2009, 61). Kieli mahdollistaa kommunikaation, kommunikaatio dialogin ja dialogi itseymmärryksen. 

2. Mikä suhde sinulla on oman ryhmäsi aiheeseen? 

Keskustelevan opetuksen avulla kehitän opiskelijan koko sielunaluetta. Ihmisen sielu on jatkuvassa dialogissa fyysisen ja henkisen kehon kanssa yhtä lailla kuin toisten ihmistenkin kanssa. Ihminen kehittää tahtoaan, tunnettaan ja ajatteluaan dialogissa toisten ihmisten kanssa. (Bekman 2009, 35, 62.) Tahdonkasvatus on lukiossa kasvattamista ajattelun tahtomiseen. Opettajana tehtäväkseni jää luoda keskustelutilanteita ja rohkaista opiskelijoita kertomaan kokemuksistaan, saada opiskelijat kokemaan kuulluksi tulemisen tunnetta ja tahtoa puhua. Tällä tavoin tahdon ja tunteen kasvatus lukio-opetuksessa eroaa 1. - 6. luokilta paljonkin. Tahdonkasvatus on lukiossa kasvattamista ajattelun tahtomiseen. Tunnekasvatus on kasvattamista näkemään toinen ihminen osana oman ajattelun kehittymistä ja itsensä osana toisen ihmisen ajattelun kehittymistä. Ajattelun kehittämistä painottavaan opetukseen siirtyminen kolmannella seitsenvuotiskaudella tarkoittaa minulle opettajana siten yhteistoiminnallisuutta ja dialogia, ei ulkolukua tai kokonaan kirjallisiin suorituksiin perustuvaa opetusta. Ylioppilaskirjoitukset onnistuvat kyllä abivuoden päättyessä hienosti, kun opiskelijalle on kehittynyt tahtoa ajatella ja hän näkee itsensä maailmaa muuttamaan kykenevänä yksilönä. Tällä hetkellä viimeistelen väitöskirjaa kielitietoisuuden kehittymisestä dialogista opetusmenetelmää hyödyntäen. 

3. Mitä sinun työryhmääsi osallistuva voi odottaa? 

Lauantaina saat kokemuksen keskustelevan opetuksen oppitunnista. Huom! En koskaan pakota ketään puhumaan, voit siis tulla myös kuuntelemaan. Sunnuntaina puemme keskustelevan opetuksen menetelmän sanoiksi. 

Lähteet: 

• Bekman, A. 2009. The Art of Conscious Living. Individual and Community. A New Path to Higher Consciousness. Berlin: Alert-Verlag. Steiner, R. 1995. The Genius of Language. Observations for Teachers. Six Lectures. Barrington, MA: Anthroposophic Press.

Eeva Raunela
Äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Lappeenrannan steinerkoulussa, äidinkielen ja tutkimuksen lehtori Snellman-korkeakoulussa ja tohtoriopiskelija Itä-Suomen yliopistossa. Kiinnostunut dialogisesta opettamisesta ja kielitietoisuuden kehittymisestä sekä lukion uudistamisesta luovan ajattelun näkökulmasta. Vapaa-aikanaan Eeva kirjoittaa väitöskirjaa ja yrittää saada ikuisuusprojektinsa, pihasaunan, rakennettua.