Kasvatuksen henkinen ulottuvuus merkitsee minulle konkreettisia esimerkkejä, rautalangasta vääntämistä ja dialogin avulla oppilaan omien kokemusten liittämistä opittaviin asioihin. Steinerin (1995, 94) mukaan ei ole parempaa metodia työntää lapsia kohti materialismia kuin antaa abstrakteja ohjeita; henkinen tapa opettaa on opettaa konkreettisten esimerkkien kautta, kun muistaa tuoda sielun laadut (tahto, tunne, ajattelu) ja hengen näihin konkreettisiin esimerkkeihin. Dialoginen opetus on askel koko sielunalueen kehittämiseen lukio-opetuksessa. Luovan ajattelun taito kehittyy muun muassa dialogin avulla. Tasa-arvoisessa ihmissuhteessa, jossa on mahdollista kehittyä ihmisenä ja oppia toiselta ihmiseltä, dialogi kehittää niin tahtoa, tunnetta kuin ajattelua. Tällaisessa dialogissa kehittyvät myös ihmisen tahtoon, tunteeseen ja ajatteluun liittyvät arvot sekä kokemukset elämän merkityksellisyydestä ja ihmisenä olemisesta (Bekman 2009, 33, 35). Vaikka steinerkoulun lukio-opetuksessa pääpaino siis onkin ajattelun kehittymisessä, kaksi muuta sielunaluetta kulkevat tiiviisti mukana dialogisessa opetuksessa. Ilman kuulluksi tulemisen tunnetta ei synny tahtoa keskustella. Ilman tahtoa kuunnella ja keskustella ei synny tilannetta, jossa opiskelijat voisivat suhteuttaa omia kokemuksiaan toistensa kokemuksiin ja näin muodostaa uusia näkökulmia ja käsityksiä keskusteltavista ilmiöistä sekä itsestä osana ilmiöitä. Tietoisen keskustelun avulla ihminen hoitaa kaikkia sielunalueitaan (Bekman 2009, 61). Kieli mahdollistaa kommunikaation, kommunikaatio dialogin ja dialogi itseymmärryksen.
2. Mikä suhde sinulla on oman ryhmäsi aiheeseen?
Keskustelevan opetuksen avulla kehitän opiskelijan koko sielunaluetta. Ihmisen sielu on jatkuvassa dialogissa fyysisen ja henkisen kehon kanssa yhtä lailla kuin toisten ihmistenkin kanssa. Ihminen kehittää tahtoaan, tunnettaan ja ajatteluaan dialogissa toisten ihmisten kanssa. (Bekman 2009, 35, 62.) Tahdonkasvatus on lukiossa kasvattamista ajattelun tahtomiseen. Opettajana tehtäväkseni jää luoda keskustelutilanteita ja rohkaista opiskelijoita kertomaan kokemuksistaan, saada opiskelijat kokemaan kuulluksi tulemisen tunnetta ja tahtoa puhua. Tällä tavoin tahdon ja tunteen kasvatus lukio-opetuksessa eroaa 1. - 6. luokilta paljonkin. Tahdonkasvatus on lukiossa kasvattamista ajattelun tahtomiseen. Tunnekasvatus on kasvattamista näkemään toinen ihminen osana oman ajattelun kehittymistä ja itsensä osana toisen ihmisen ajattelun kehittymistä. Ajattelun kehittämistä painottavaan opetukseen siirtyminen kolmannella seitsenvuotiskaudella tarkoittaa minulle opettajana siten yhteistoiminnallisuutta ja dialogia, ei ulkolukua tai kokonaan kirjallisiin suorituksiin perustuvaa opetusta. Ylioppilaskirjoitukset onnistuvat kyllä abivuoden päättyessä hienosti, kun opiskelijalle on kehittynyt tahtoa ajatella ja hän näkee itsensä maailmaa muuttamaan kykenevänä yksilönä. Tällä hetkellä viimeistelen väitöskirjaa kielitietoisuuden kehittymisestä dialogista opetusmenetelmää hyödyntäen.
3. Mitä sinun työryhmääsi osallistuva voi odottaa?
Lauantaina saat kokemuksen keskustelevan opetuksen oppitunnista. Huom! En koskaan pakota ketään puhumaan, voit siis tulla myös kuuntelemaan. Sunnuntaina puemme keskustelevan opetuksen menetelmän sanoiksi.
Lähteet:
- Bekman, A. 2009. The Art of Conscious Living. Individual and Community. A New Path to Higher Consciousness. Berlin: Alert-Verlag. Steiner, R. 1995. The Genius of Language. Observations for Teachers. Six Lectures. Barrington, MA: Anthroposophic Press.
Äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Lappeenrannan steinerkoulussa, äidinkielen ja tutkimuksen lehtori Snellman-korkeakoulussa ja tohtoriopiskelija Itä-Suomen yliopistossa. Kiinnostunut dialogisesta opettamisesta ja kielitietoisuuden kehittymisestä sekä lukion uudistamisesta luovan ajattelun näkökulmasta. Vapaa-aikanaan Eeva kirjoittaa väitöskirjaa ja yrittää saada ikuisuusprojektinsa, pihasaunan, rakennettua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti